Vappupuhe 2016

Vappujuhla, Ala-Kivenlahden tori 1.5.2016

puheMarika Niemi, Espoon valtuuston 2.varapj (kok)
Kun kerroin 17-vuotiaalle tyttärelleni, että olen tulossa pitämään vappupuhetta Kivenlahteen, tytär totesi, että muista äiti tuoda valoa vappuun. Minusta se oli oivallinen muistutus siitä, että juuri silloin, kun maailmassa myllertää epävarmuus monessa suhteessa, olisi muistettava nostaa esille ne aurinkoiset ja myönteiset asiat, jotka kantavat haasteellisten aikojen läpi.

Menneenä viikkona kotikaupunkimme osalta on ollut paljon iloittavaa. Kansainvälinen tutkimus on nostanut Espoon Euroopan parhaaksi kestävän kehityksen kaupungiksi. Espoon vahvuuksiksi tutkimuksessa nousivat erityisesti
osaaminen, turvallisuus ja luonto.

Sosiokulttuurisesti tarkasteltuna espoolaisten koulutus- ja tulotaso sekä terveydentila ovat Espoossa eurooppalaista kärkeä.

Espoo luokiteltiin myös vihreäksi kaupungiksi. Tätä selittävät Nuuksion erämaa, keskuspuisto, merellisyys ja runsas lähiluonto. Espoo on siis ekologisesti, sosiokulttuurisesti ja taloudellisesti Euroopan huippua, jollei jopa maailman huippua.

Espoo myös nappasi ykköspaikan maamme turvallisimpana kaupunkina jo kolmatta kertaa peräkkäin. Sijoitusta selittää erityisesti Espoon kaupunki- ja asukasrakenne. Vaikka Espoon kaupunkirakennetta – kaupunki ilman selkeää keskusta, usein kuulee moitittavan hajanaiseksi, on se loppujen lopuksi osoittautunut aivan toimivaksi ratkaisuksi.

Toki myönnettävä on, että haasteensa on ollut saada Espoosta tasapainoinen kokonaisuus, kun kiivaasti kasvavaa kaupunkia rakennettiin 70-luvun nopealla tahdilla metsiin ja pelloille eri puolille Espoota. Lähiöiden ja rakentamisen sijoittumiseen tietysti vaikuttivat myös maanomistusolot. Ennen vuotta 1963, jolloin Espoosta tuli kauppala, sekä kaavoituksesta että rakennussuunnittelusta vastasi maanomistaja.  Vuoden -63 jälkeen noin 70% voimakkaasta asuntotarpeesta ratkaistiin aluerakennussopimuksilla. Monen alueen yhtäaikaisen rakentamisen vuoksi ei alueita saatu kerralla valmiiksi, vaan palvelut ja työpaikat tulivat jälkeenpäin. Rakentaminen painottui Etelä-Espooseen.

1980-luvulla painopistettä alettiin siirtää radan varteen ja sillä tiellä ollaan edelleen. Rata kuin rata – ja juna se on metrokin. Metro julkisena merkittävänä investointina ohjaa pitkälti kaavoituksen painopistettä Etelä-Espooseen. Tämä on tietysti järkevää, koska metro tarvitsee käyttäjiä. Länsimetron vaikutusalueelle tulee muuttamaan 70 000 uutta asukasta kolmen vuosikymmenen aikana. Vaikka en olekaan ollut Länsimetron kiivas kannattaja, pidän tärkeänä, että sen tuomat mahdollisuudet hyödynnetään fiksusti. Kuinka fiksusti, siinä myös teillä kivenlahtelaiset on oma mahdollisuutenne olla vaikuttamassa. Millaisena metron läntisenä päätepysäkkinä Kivenlahden näette?

Tapiolan ”isä” Heikki von Hertzen aikoinaan piti huolen, että Tapiolasta muodostui puutarhakaupungin osa. Vuonna 1946 hän kirjallaan ”Koti vai kasarmi lapsillemme” julisti asumisviihtyvyyden ja asukkaiden toimintamahdollisuuksien tärkeyttä. Minusta meidän espoonlahtelaisina tulee toimia samoin ja nostaa asuinalueemme valtit: luonnon, merellisyyden, turvallisuuden ja viihtyvyyden kehittämisen lähtökohdaksi. Loppujen lopuksi pienet asiat ovat ratkaisevia – koti on siellä missä sydän ja se mitä on sydämellä rakennettu ja vaalittu näkyy viihtyvyytenä.

Kuten sanottu metro on syytä nähdä mahdollisuutena. Sen lisäksi, että kulkuyhteydet paranevat, se mahdollistaa Espoonlahden työpaikkaomavaraisuuden nostamisen, palvelutarjonnan lisäämisen ja monipuolisemman asuntorakentamisen. Asuinalueemme tulee varmasti houkuttelemaan myös nuoria asukkaita ja mahdollistaa ikäihmisille erilaisia asumismuotoja. Haluan myös nähdä, että se nostaa asuinalueemme arvostusta. Me tiedämme kuinka hienoa on saada asua täällä, mutta tietävätkö muut?

Vuonna 2020, meistä osa kulkee metrolla töihin, kouluun, eri palveluiden piiriin ja vapaa-ajan harrastuksiin. Aalto-yliopisto keskittää yliopiston kaikki ydintoiminnot Otaniemeen, jotta Aalto kehittyisi monialaisena ja luovana yliopistona. Muutaman vuoden kuluttua Kivenlahdesta pääsee nopeasti Otaniemen yliopistoalueelle, Tapiolan kulttuuripalveluiden piiriin, Iso Omenaan leffaan, Niittykumpuun urheilemaan ja konsertteihin tai vaikkapa Espoonlahteen kirjastoon.

Minä haluan nähdä Espoonlahden tulevaisuuden korkeatasoisena, vetovoimaisena, merellisenä, monipuolisena, turvallisena ja myös elinkeinoelämää houkuttelevana alueena. Metro omalta osaltaan lisää vetovoimaisuutta, koska saatavuus paranee metron myötä. Kiinteistönvälittäjät aina muistuttavat, että tärkeintä asuntoa valittaessa on sijainti. Sijaintina merellinen Kivenlahti puoltaa paikkaansa ehkäpä metron myötä entistä paremmin.

Vuonna 1931 Nyland-lehdessä kuvattiin Espoota näin: ”Pitäjämme näyttää nyt suuresti toisenlaiselta kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Kaikkialla teiden ja rautatielinjan läheisyydessä pilkottaa puutarha-aitausten ja perunamaiden ympäröimiä ihmisasuntoja. Omakotiaate on tänne juurtunut ja sitonut tuhansia ihmisiä maahan. ” Samalla kirjoittaja toteaa, että maisemaa pilaavat rumat rakennukset ja huonosti hoidetut tontit.

Tänä päivänä kaupunkimme näyttää suuresti erilaiselta kuin vuonna 1931, huolehditaanhan yhdessä siitä, että tätä meidän maisemaamme ei pilaa rumat rakennukset eikä huonosti hoidetut pihat.

Haluan lämpimästi toivottaa oikein iloista ja valoista vappua teille kaikille.

 

Mainokset