Jättipalsami – leviää kosteikoissa ja rantametsissä

Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on Suomen luontoon  puutarhoista levinnyt haitallinen vieraslaji. Luontoon  levitessään se valtaa kasvualaa tukahduttaen kaiken muun kasvillisuuden.

Suomessa jättipalsami kasvaa usein asutuksen  läheisyydessä, koska se on alunperin tuotu koristeeksi puutarhoihin. Jättipalsami on levinnyt 1800-luvun lopulta  alkaen ihmisten avustuksella eri puolille maata. Pihoilta se  kulkeutuu edelleen sopiviin kasvupaikkoihin, mm. rannoille.  Monet kasvustot ovat saaneet alkunsa, kun  puutarhajätteitä on kuljetettu luontoon tonttien ulkopuolelle.

Jättipalsamilla ei ole Suomessa luontaisia vihollisia, jotka rajoittaisivat sen leviämistä luontoon. Suomessa jättipalsamista on vielä mahdollista päästä eroon, mutta torjunta on aloitettava viipymättä. Paras keino on leviämisen estäminen.

Tunnistus

Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho. Kasvin lehdet ovat muodoltaan suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Kasvilla on suuret, jopa 40 mm kokoiset kaksineuvoiset kukat. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Kukat ovat useimmiten vaaleanpunaisia, mutta Suomessa on tavattu useita värimuotoja tummanpunaisista valkoisiin. Kasvin hedelmä on litumainen kota, ja se repeää kypsänä herkästi singoten siemenet lähiympäristöön. Jättipalsamiyksilöt voivat olla suuria, jopa yli kolmemetrisiä. Kasvien keskimitta jää kuitenkin yleensä noin 1,5 metriin. Jopa pienet, alle 10 cm korkeat yksilöt kukkivat ja muodostavat siemeniä. Suurikokoisimmat kasvit ovat yleensä rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, joilla jättipalsami on erittäin kilpailukykyinen ja valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta. Jättipalsami ei siedä kuivuutta ja se kasvaa huonosti karuilla kasvupaikoilla.

Jättipalsamin siemenet ovat lyhytikäisiä, ja suurin osa niistä itää heti seuraavana vuonna. Koska jättipalsami uudistuu vain siemenistä, uusia siemeniä ei saa päästää muodostumaan. Pienet jättipalsamikasvustot on helppo hävittää kitkemällä kasvit yksitellen pois mahdollisimman varhain, mielellään viimeistään kukinta-aikana, ennen siementen kypsymistä. Kitkeminen kannattaa toistaa kolme kertaakesän aikana ja varmistaa vielä seuraavana vuonna. Jos siementäviä yksilöitä ei päästetä syntymään, häviää kasvi paikalta hyvinkin nopeasti. Kasvin siemenet kulkeutuvat helposti mullan ja kenkien mukana uusille kasvupaikoille, joten siemeniä sisältäviä kasvinosia kannattaa käsitellä varoen. Siemenet sinkoutuvat ympäristöön jopa  seitsemän metrin päähän. Laajat kasvustot kannattaa niittää. Niiton jälkeen tulee varmistaa, ettei yhtään kukkivaa kasvia pääse syntymään. Maasta juurineen kitketty jättipalsami saattaa jatkaa elämäänsä etenkin kosteilla paikoilla. Jos kasvin katkaisee, se kasvattaa hanakasti uusia versoja. Myös kitketyt ja maahan tai kompostiin jätetyt versot voivat jatkaa elämäänsä kukkien ja siemeniä muodostaen.

Talkoilla ongelmakasvit kuriin

Jättipalsamin torjunta on mukavaa puuhaa, sillä siihen tarvitaan vain työhanskat ja annos talkoohenkeä. Kasvit irtoavat melko helposti ja työn tulokset näkee nopeasti.

Kokoa oma talkooporukka ja lähtekää yhdessä pysäyttämään jättipalsamin leviäminen!

•hävittäminen on parasta tehdä kitkemällä

•laajat esiintymät voidaan niittää mahdollisimman matalalta

•niiton jälkeen on seurattava, ettei uusia kukintoja pääse kehittymään

•torjunta-aineet tehoavat myös jättipalsamiin, mutta niiden käyttö vesistöjen lähellä on kielletty

•kukintoja ja juuria ei saa laittaa kompostiin

•kukinnot tulee polttaa

•varret ja juuret voi kuivattaa esim. mustan jätesäkin päällä, jonka jälkeen ne voidaan kompostoida

•torjuntaan pitää olla maanomistajan lupa, yleisillä alueilla ilmoita talkoista kunnalle

Jättipalsamin torjunta

Ei vielä kukassa oleva jättipalsami
Jättipalsamit olisi hyvä poistaa ennen niiden kukintaa. Kasvi pitää nyhtää maasta juuripaakun kanssa, sillä pelkästään katkaistuna tai niitettynä se tuottaa uusia varsia ja kukintoja.  Juuripaakku lähtee yleensä maasta helposti.

Kukkiva jättipalsami
Jos kasvi on jo kukassa, on tuo sinänsä kaunis vaaleanpunainen kukkalatva vain kylmästi hävitettävä. Kukkalatva olisi jo alkuvaiheessa syytä kerätä erikseen, sillä maahan jätettynä se pystyy jopa kehittämään siemenensä.

Siemenkodalliset kukinnot
Nämä ovat kesän lopulla ovat kaikkein ongelmallisimpia, sillä varsinkin kuivalla ilmalla pelkkä kosketus kasviin saa kodat ”räjähtämään” ja siemenet lentävät kauas. Tässä  vaiheessa torjunta alkaa jo olla turhaa, sillä muutama siemen kuitenkin tipahtaa maahan.  Voit palata samalle paikalle seuraavana kesänä ja/tai ilmoittaa paikan Kivenlahti-Stensvik ry:lle.

Tarkastuskäynnit

Puhdistetulla alueella on käytävä loppukesän aikana tarkistuskäynneillä. Maasta nousee uusia kasveja, ja pienetkin alkavat kukkia.

Perustietoa jättipalsamista löydät mm.:
Luontoportti.fi

Havainnot jättipalsamista Kivenlahden alueella voit ilmoittaa:
tiedotus(at)kivenlahti-stensvik.fi