Kivenlahti-Stensvik ry:n säännöt

Nimi ja kotipaikka
1§
Yhdistyksen nimi on Kivenlahti-Stensvik ry. ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomenkieli.

Tarkoitus ja toiminnan laatu

2§ Yhdistyksen tarkoituksena on
– toimia Kivenlahden alueen asukasyhdistyksenä.
– Kivenlahden alueen kaikenpuolinen kehittäminen, yhteistyössä Espoon kaupungin ja alueen toimijoitten kanssa,
– elinympäristön laadun parantaminen, sekä ihmisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisääminen,
– Kivenlahti tietouden lisääminen, Kivenlahti hengen ylläpitäminen ja asukkaitten yhteisen toiminnan edellytysten luonti,
– Kivenlahden kulttuurin ja perinteiden vaaliminen ja edistäminen,
– olla poliittisista puolueista riippumaton ja
– luoda edellytyksiä ”kolmannen sektorin” toiminnalle.

3§ Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys
– toimii alueensa edunvalvojana,
– tekee aloitteita ja esityksiä, sekä antaa lausuntoja viranomaisille ja muille toimijoille Kivenlahden alueen hankkeista,
– toimii Kivenlahden asukkaiden ja yhteisöjen yhdyssiteenä,
– seuraa alueensa aineellista ja henkistä kehitystä sekä voi tehdä siihen liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia,
– voi harjoittaa kotiseututietoutta lisäävää julkaisu- ja kustannustoimintaa,
– edistää Kivenlahden alueen perinteiden, historian ja nykypäivän tallentamista, sekä kulttuuriympäristön vaalimista, arkistointia ja museotoimintaa
– voi omistaa kiinteistöjä ja ylläpitää toiminnalleen tarpeellisia tiloja,
– järjestää kokouksia, kotiseutupäiviä ja muita kulttuuritilaisuuksia, näyttelyitä, talkoita sekä kulttuurimatkoja ja opintoretkiä,
– järjestää monipuolisia ”Kivenlahti” tapahtumia
– toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja, toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia, sekä omistaa arvopapereita.

Jäsenistö

4§ Liittyminen
– yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö tai oikeustoiminen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen säännöt
– jäsenhakemukset tehdään kirjallisesti.
– hallitus hyväksyy jäsenyyshakemukset
– uusi jäsen merkitään jäsenluetteloon hänen maksettuaan jäsenmaksun.

Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia tai kannattavia jäseniä.

Kannatusjäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa ja hyväksyy yhdistyksen säännöt. Kannatusjäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa. Kannatusjäsenmaksu on kolminkertainen vuotuinen jäsenmaksu.

Kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä kutsua henkilöitä, jotka ovat huomattavasti edistäneet yhdistyksen toimintaa. Päätös kunniajäseneksi kutsumisesta tehdään yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa. Mikäli kunniajäseneksi kutsutaan yhdistyksen varsinainen jäsen, hän säilyttää äänioikeuden.

Kunniapuheenjohtajaksi voidaan yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa valita yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana ansioituneesti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtajalla on oikeus olla läsnä kaikissa yhdistyksen kokouksissa, joissa hänellä on myös äänioikeus.

Kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja eivät suorita yhdistykselle jäsenmaksuja.

Yhdistystä edustamaan valittujen jäsenten tulee noudattaa yhdistyksen kokousten tai hallituksen tekemiä päätöksiä ja antamia ohjeita, sekä muutoin toimia edustustehtävissään yhdistyksen tarkoituksen ja etujen mukaisesti.

Eroaminen ja erottaminen
– jos jäsen päättää erota yhdistyksestä, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle,
– tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.
– eroavan jäsenen on suoritettava yhdistykselle kaikki ne taloudelliset velvoitukset, jotka hänelle sinä toimintavuotena kuuluvat, jona eroaminen tapahtuu.
– jäsen, joka toimii yhdistyksen tarkoitusta vastaan tai muutoin sääntöjen vastaisesti, voidaan yhdistyksen kokouksen päätöksellä erottaa jota tulee kaksi kolmasosaa(2/3) läsnä olevista kannattaa.
– erotetulla on oikeus vedota erottamispäätöksestä yhdistyksen seuraavaan kokoukseen, jossa hänellä on oikeus olla läsnä. Vetoomus on hänen tehtävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle neljäntoista (14) vuorokauden kuluttua erottamispäätöksestä kirjallisen tiedon saatuaan, tiedoksiantopäivää lukuun ottamatta.
– erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin yhdistykselle suorittamiaan maksuja.

Jäsenen, joka on jättänyt edellisen vuoden ja meneillään olevan jäsenmaksun suorittamatta helmikuun loppuun mennessä, voi hallitus katsoa eronneeksi yhdistyksestä. Jäsen voi liittyä uudelleen yhdistyksen jäseneksi suorittamalla jäsenmaksun.

Hallinto

5§ Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa yhdistyksen äänivaltaisista jäsenistä vaalikokouksessa valittu hallitus.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi neljä(4) varsinaista jäsentä ja kaksi (2) varajäsentä, joista puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella ja seuraavilla kerroilla vuoron mukaan. Erovuorossa oleva jäsen voidaan valita uudelleen. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta.

Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa.

Hallitus valitsee keskuudestaan sihteerin, keskuudestaan tai ulkopuolelta rahastonhoitajan. Hallitus nimittää toimikunnat ja jaostot, sekä ottaa palvelukseen tarvittavat toimihenkilöt.

Jos hallituksen jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtäviensä hoitamisesta, valitsee yhdistyksen kokous hänelle sijaisen, jäljellä olevan toimikauden ajaksi.

Hallituksen puheenjohtajana voi yhtäjaksoisesti toimia enintään kymmenen (10) vuoden ajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme(3) hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaaleissa ratkaisee kuitenkin arpa. Hallituksen jäsenellä on yksi (1) ääni.

Hallitus kutsutaan koolle vähintään seitsemän (7) päivää aikaisemmin.

Hallituksen tehtävänä on:
– panna täytäntöön yhdistyksen kokousten päätökset
– valvoa, että yhdistyksen toiminta on Suomen lakien ja asetusten mukaista
– ratkaista yhdistykseen pyrkivien uusien jäsenten jäsenyyshakemukset
– pitää jäsenluetteloa
– hoitaa yhdistyksen taloutta
– kutsua koolle yhdistyksen kokoukset sekä valmistaa, laatia ja esittää yhdistyksen varsinaisille kokouksille ja ylimääräisille kokouksille käsiteltävät asiat
– tiedottaa toiminnasta tarpeelliset tiedot jäsenille
– toimittaa toiminnasta johtuvat tarpeelliset tiedot viranomaisille
– ryhtyä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita yhdistyksen etu vaatii
– nimetä avukseen tarvittavia toimikuntia ja niiden jäsenet
– johtaa ja organisoida ja kehittää yhdistyksen toimintaa

6§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

Yhdistyksen talous

7§ Jäsenmaksut
Yhdistyksen varsinaisilta jäseniltä kannettavan jäsenmaksun suuruuden päättää yhdistyksen syyskokous. 

8§ Tilit
Tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on järjestettävä tilintarkastajille mahdollisuus aloittaa tilintarkastus, siinä tarvittavine yhdistyksen asiakirjoineen, viimeistään kolme (3) viikkoa ennen tilikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa lausunto yhdistyksen kokoukselle osoitettu kirjallinen lausunto viimeistään viikkoa ennen tilikokousta.

Kokoukset

9§  Yhdistyksen kokousten koolle kutsuminen
Yhdistyksen kokoukset koolle kutsuu hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään kymmenen(10) päivää ennen kokousta lähettämällä kutsu sähköpostitse tai kirjeitse kullekin jäsenelle.

10§ Yhdistyksen sääntömääräiset varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain kaksi.
– syys-lokakuun aikana syyskokous sekä
– helmi-maaliskuun aikana kevätkokous

11§ Ylimääräinen kokous
Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme  kymmenesosaa (3/10) yhdistyksen jäsenistöstä sitä johtokunnalta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäväksi.

Kutsu ylimääräiseen kokoukseen toimitetaan samalla tavalla kuin mitä varsinaisesta kokouksesta on määrätty.

12§ Päätäntäoikeus
Yhdistyksen päätäntäoikeutta yhdistyksen kokouksessa käyttävät kokouksessa läsnä olevat jäsenluetteloon merkityt äänivaltaiset jäsenet. Jokaisella on kokouksessa yksi(1) ääni.

Valtakirjalla ei voi äänestää.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä paitsi milloin on kysymys sääntöjen 16§ ja 17§ määräämistä asioista.

Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa.

13§ Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen syyskokouksessa, joka pidetään syys-lokakuun aikana, käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Valitaan kokoukselle
– puheenjohtaja
– sihteeri
– kaksi pöytäkirjantarkastajaa
– kaksi ääntenlaskijaa
5. Valitaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja
6. Valitaan hallituksen varapuheenjohtaja
7. Valitaan erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle uudet sääntöjen 6§ mukaisesti seuraavaksi  toimikaudeksi valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja näiden varamiehet
8. Päätetään jäsenmaksun suuruudesta
9. Vahvistetaan hallituksen laatima alustava toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio, hallituksen puheenjohtajan ja sihteerin palkkiot
10. Valitaan tarvittavat edustajat eri yhteisöjen kokouksiin.
11. Käsitellään ja päätetään muut kokouskutsussa mainitut asiat, jotka on asianmukaisessa järjestyksessä jäsenten toimesta pyydetty kokouksen käsittelyyn tai jotka hallitus on päättänyt kokoukselle esittää.
12. Kokouksen päättäminen.

Yhdistyksen kevätkokouksessa, joka pidetään helmi- maaliskuun aikana, käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut
3. Todetaan laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Valitaan kokoukselle
– puheenjohtaja
– sihteeri
– kaksi pöytäkirjantarkastajaa
– kaksi ääntenlaskijaa
5.  Esitetään yhdistyksen hallituksen laatima toimintakertomus
6.  Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä
7.  Esitetään yhdistyksen hallituksen laatima tilikertomus sekä tilintarkastajien tileistä ja hallinnosta laatima lausunto
8.  Vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä asianomaisille
9.  Vahvistetaan yhdistyksen syyskokouksen alustava toimintasuunnitelma alkaneelle toimikaudelle hallituksen esittämien mahdollisten muutosten osalta.
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat, jotka asianmukaisessa järjestyksessä on jäsenten toimesta pyydetty kokouksen käsittelyyn tai jotka hallitus on päättänyt kokoukselle esittää
11. Kokouksen päättäminen.

14§ Kokouksen käsiteltäväksi haluttavat asiat
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa tuoda jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle kaksikymmentä (20) päivää ennen kokousta, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

15§ Pöytäkirjat
Yhdistyksen, hallituksen ja eri tehtäviin nimettyjen toimikuntien kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa. Yhdistyksen kokousten pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen pöytäkirjantarkastajien tarkistettava.

Hallituksen pöytäkirjat varmentaa kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri ja ne tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa. Toimikunnat jättävät mietintönsä sekä tilityksensä saatuaan ne valmiiksi hallituksen määräämän ajan kuluessa kaikkien toimikuntaan kuuluvien nimikirjoituksella varustettuna

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

16§ Sääntöjen muuttaminen
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään ¾ äänten enemmistöllä. Jotta sääntömuutoksesta voidaan päättää yhdistyksen kokouksessa, on muutosasian käsittelystä mainittava kokouskutsussa.

17§ Yhdistyksen purkaminen
Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä vähintään kahden, kuukauden väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa vähintään ¾ äänten enemmistöllä.

Jos yhdistys puretaan, on sen varat käytettävä yhdistyksen tarkoitusta palvelevan toiminnan hyväksi purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. On myös huolehdittava, kiinteistöjen, arkiston, museo kokoelmien ja muun omaisuuden säilymisestä jonkin oikeustoimikelpoisen yhteisön hallinnassa sen mukaan, kuin yhdistyksen viimeinen kokous päättää.